Historiaa

Nimi Sivakka tulee sanasta suksi. Sivakan kylässä on perimätiedon mukaan käynyt Simon Affleckin (verovouti) renki, joka suksella talvella Myllypuron rinteessä oli kaatunut ja katkaissut suksensa. Tästä syystä hän joutui tekemään matkaa yhdellä suksella ja kirosi kylän Sivakaksi.

Toisen tarinan mukaan nimi Sivakka tulee, kun Hilippa Vorna Itä-Karjalasta oli hiihtänyt Mujejärveltä Sivakan kautta Maanselkään. Ja sillä matkalla katkesi suksi Sivakassa, josta kerrotaan nimen tulleen.

Sivakka kuuluu Valtimon vanhimpiin asuinalueisiin. Perimätiedon mukaan ensimmäiset asukkaat saapuivat 1500-luvulla Autiojärven ranta-alueelle. Asukkaat olivat kalastajia ja metsästäjiä. Myöhemmin väkeä siirtyi kaskiviljelijöiksi Sivakan vaaroille. Kaskiviljelijöistä kuuluisin oli Juho Tikku. Monissa lähteissä puhutaan hieman virheellisesti nimestä Tikka. 
Peri-Sivakassa ensimmäinen talo oli v. 1639 Heiskasella, joka hoiti kylän kautta kulkenutta postilinjaa. 

Kummitusten kylä

Syrjäseudun väki on ollut taikauskoista. Toisaalta apua on kysytty tietäjiltä, kun sitä ei ole muualtakaan saatu. Kylällä on ollut verenseisauttajia, ruusuhauteen tekijöitä, karjan metsäpeitosta loitsijoita ym. Vanha kansa kertoo, että Myllypuron rinteellä on vastakkaisesta suunnasta tullut joku alaspäin rinnettä, mutta rotkon kohdalla tulija olisi kadonnut näkymättömiin. Koululla kerrotaan myös kummitelleen. Jotkut sanovat, että kummia ovat nähneet sellaiset henkilöt, joilla on ollut ns. "ohranjyvä silmäkulmassa". 

Arkea ja juhlaa

Kyläläiset ovat saaneet elantonsa kovalla työnteolla pelloilla ja talvisin metsätöissä. Kylällä oli parhaina aikoina viisi kauppaa ja kaksi myymäläautoa. Linja-auto on kuljettanut matkustajia Sivakasta kirkonkylälle, Nurmekseen ja Kuhmoon. Kylällä on ollut myös taksi. 

Rakas työ vaatii raskaat huvit. Ja välillä nälkäkin on koetellut. Suurina nälkävuosina kuoli paljon kyläläisiä. Pettuleipä tuli tutuksi. Salolta kaadettiin joskus hirvi. Kyläläiset eivät hiiskuneet asiasta muille. Kun oli aihetta juhlaan, tiputeltiin korpikuusen kyyneleitä eli pontikkaa. 

1950-luvulla heinäkuun toisena viikonloppuna sivakkalaisnuoriso meni Hiidenportin Kovasimeen tapaamaan sikäläisiä ikätovereitaan. Monta avioliittoakin syntyi nuorten kesken. Kovasimeen seudut ovat ennen kuuluneet Karjalan puolelle Sivakan kylään. Rajajaon yhteydessä alue siirtyi Kainuuseen. 

Koulu

Koulutoiminta aloitettiin vuonna 1930 kylän vuokrahuoneessa ja koulu valmistui vuonna 1935. Opetustoiminta alkoi samana vuonna. Pitkänmatkaisia oppilaita varten rakennetiin asuntola. Koulu lakkautettiin oppilaspulan takia 1980-luvulla. Koulussa on parhaimmillaan ollut 1950- ja 1960-luvuilla 70 oppilasta. Koulu ja asuntola ovat nykyään yksityisomistuksessa.

Sivakkavaaran kansakoulun opettajaksi valittiin helsinkiläissyntyinen Anja Leinonen (myöh. Hämäläinen). Tämä edistysmielinen opettaja herätti vanhoillisissa kyläläisissä ennakkoluuloja. Sivistystyönsä ohessa opettaja oli alkuunpanemassa monia kerhoja ja muuta harrastustoimintaa. Sivakan Tytöt -ryhmä kävi esiintymässä Helsingissä asti ja pääsivätpä he televisioonkin, joka tuohon aikaan oli erittäin harvinaista. 

Sota-aika

Juuri itsenäistynyt Valtimon kunta, johon Sivakkakin kuului, pidättäytyi kansalaissodasta. Talvisodan alkaessa kyläläiset joutuivat evakkoon Pohjanmaalle Toholammille ja Lestijärvelle. Jatkosodan aikana asukkaat saivat olla kodeissaan. Kaikesta oli kova puute ja pelko desanteista varjosti mieltä. Idästä näkyi Kuhmon palo Sivakan vaaroille asti. Sota vaati kylältä monta uhria, monet miehet palasivat koteihinsa sairaina ja haavoittuneina. 

Jälleenrakennus 

Sota-ajan jälkeen Suomen oli maksettava valtavat korvaukset Neuvostoliitolle. Kylällä oli epätietoisuutta, miten tästä kaikesta selvitään. Alkoivat suuret metsätyöt, jotka työllistivät kyläläisiä ja antoivat jatketta kapeaan leipäpalaseen. Työt houkuttivat väkeä muualtakin. Ensin savottalaiset kortteerasivat taloissa, kunnes alettiin rakentaa kämppiä. Vanhoja teitä kunnostettiin ja uusia rakennettiin: Vepsäntie (Kuhmontie) ja Halmejärventie (Salmijärventie). Asukkaita kylässä oli enimmillään 1950-luvulla yli 300. Monet sivakkalaiset muuttivat Valtimon keskustaan Kotirinteelle (Uusi Sivakka). Metsätöiden koneellistuminen vähensi asukasmäärää. 

Kehitys 

Sähköt kylälle saatiin vuonna 1976. Kansakoululle ne oli asennettu jo aiemmin. 1990-luvulla Sivakka tuli kuuluisaksi kansalaispalkka-aloitteestaan. 90-luvulla tapahtui paljon huomiota herättänyt Porkkasalon luonnonsuojelukiista, jossa Sivakkavaaran kansakoulu oli tärkeänä osallisena luontoaktivistien majoituttua koululle. Kylällä sijaitsee kaksi matkapuhelinmastoa, ja valokuitu vedettiin kylän ympäri v. 2012.

Kyläkirja  

Sivakasta kootaan kyläkirjaa. Kaikki pienetkin muistelut ja vanhat valokuvat ovat tervetulleita marjoriinah@gmail.com tai Marjo-Riina Häkkinen, Peri-Sivakantie 250, 75700 Valtimo. Tahdotko haastateltavaksi? Ota yhteyttä p. 050 599 4630, niin sovitaan aika. Myös kokeneita kirjoittajia toivotaan joukkoomme. Osallistu sinäkin arvokkaaseen kotiseututyöhön!